Ilkka Vuoren puhe Tahko-illassa Kuokkalan kartanossa v. 2013

Onko Tahkoa kuunneltu kansanterveyden edistämisessä?

Professori Lauri ”Tahko” Pihkala on tunnettu monista aloitteista ja aikaansaannoksista urheilun ja liikunnan alueella: urheiluopisto, pesäpallo, koulujen hiihtoloma, Salpausselän kisat, laturetket, Suomen Latu jne… Yleisessä tietoisuudessa Tahkon merkittävä työ kansanterveyden edistäjänä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tälläkin alueella hän osoitti tarkkaa huomiokykyä ja aikaansa edellä olevia näkemyksiä epäkohdista sekä esitti ennakkoluulottomia toimia niiden vähentämiseksi.

Terveysvalistajan työnsä Tahko aloitti jo 21 vuotiaana v. 1909  tarjotessaan  Joka miehen Koneopissa sairauksien ehkäisyn keinoiksi maustimien, tupakan, väkijuomien ja kahvin välttämistä, voin silavan ja lihan syömistä vain nimeksi, puhtautta ilman, veden ja auringon avulla ja erityisesti liikuntaa. Lihavuuteen ja sen syihin Tahko kiinnitti huomiota jo varhain, erityisesti 1950-luvulta alkaen. Sen ja monien muiden terveysongelmien keskeiseksi syyksi hän näki liikunnan vähenemisen:

”Liikkumavaivoista pääseminen on uusimmalla ajalla ollut suorastaan johtotähtenä  teknisessä kehityksessä. Pyrkimyksensä toteuttamisessa se on onnistunut suorastaan vallankumoukseksi asti.  — Mutta tämäkin ”vallankumous syö lapsiaan”, syö toisaalta syöttämällä liikaa, toisaalta liikunnan harrastusta lamauttamalla ja yleensä terveyden tajua ja -tahtoa turruttamalla, kaikkea omakohtaista liikuntaa likvidoimalla ja pitämällä onnellisia uhrejaan terveyttä tärvelevien tapojen orjuudessa. —– Sen torjumiseksi tarvitaan vastavallankumous. Liikunta on palautettava asemaansa perustarpeiltaan muuttumattoman sukukuntamme elämänmenossa.”

Tähän tarkoitukseen Tahko ideoi kunto- ja kansanurheilun ohjelmaa ja organisaatioita. Hän näki, että tämä alue tarvitsee oman hallintonsa, koska ”kaikkialla saadun kokemuksen mukaisesti sama yhtenäinen organisaatio ja varsinkaan samat johtajat eivät pysty, jos pyrkivätkään, hoitamaan asianmukaisen tehokkaasti sekä kaiken kansan kuntourheilua että valioitten kunniaurheilua.” Ratkaisuksi hän esitti, että ”perustetaan ”parlamentillisen järjestelmän tavoin kaksikerroksinen (Valtakunnan)”Kunnia- ja (kansan) Kuntoliitto”. — Sen vallitsevan parlamentillisen käytännön mukaisesti, että talous- ja yleensä raha-asiat kuuluvat alahuoneelle, jätetään koko Kunnia- ja Kuntoliitolle yhteisesti tulevien veikkausvarojen tuotosta annettavan osuuden jakelu jälkimmäisen määräysvaltaan.”

Tällä hetkellä painimme samojen ongelmien parissa, jotka Tahko näki ja koki ja joita hän pyrki ratkomaan. Onko Tahkon näkemyksiä, kokemuksia ja ratkaisuehdotuksia kuunneltu?