Seuran järjestämä Kävelykilometrikisa on päättynyt – ensi vuoden tilanne toistaiseksi epävarma

Hyvät kävelijät,
Tahko Pihkala -seuran järjestämä Kävelykilometrikisa 2022 päättyi syyskuun lopussa. Kävelykilometrikisan seuranta kisan omilla sivuilla on päättynyt. Pikku palkinnot eli mitalit jaettiin kaikkien sarjojen voittaneille joukkueille ja diplomit on ollut mahdollista tulostaa sivuiltamme. Onnea voittajille! Lapin lomaviikon arvonta osui Keravan Ladun 5 kävelijän porukalle, ja he lähtevät viettämään patikointilomaa Kiilopään maisemiin ensi syyskuussa.

Kävelykisan 2023 toteutus ei ole varmaa. Se järjestämiseen tarvittaisiin rahoitusta 20.000 euroa, mutta vasta osa siitä on kasassa. Tahko Pihkala -seura haluaa edelleen järjestää kisan ilman kerättävää osallistumismaksua eli sponsorirahan turvin. Jos sitä ei löydy, joudumme laittamaan upean kävelykisamme hyllylle odottamaan uusia tukijoita.

Seuraamme tilanteen kehittymistä näillä sivuilla

Jäsenyys Tahko Pihkala -seurassa on mahdollista jokaiselle. Jäsenmaksu on vain 30 euroa ja esim opiskelijoilla 15 euroa per vuosi. Tuohon maksuun sisältyy myös jäsenyys Suomen Ladussa ja kaikki Ladun jäsenedut kuten Latu ja Polku -lehti.

Hiihtokilometrikisa oli useiden kävelijöiden ja pyöräilijöiden toivelistalla. Myös sen kisan järjestämiseen tarvitaan rahoitusta ja tilanne tällä hetkellä on sama kuin kävelykisassa. Tilanne on seurannassa.

Maija Raasakka, kävelysihteeri; maija.raasakka@kavelykipina.fi

Tuomo Jantunen, TP-seuran puheenjohtaja; puh 0400-417272

Tahko Pihkala -innovaatioseminaari Mikkelissä 16.11.

Tervetuloa järjestyksessä viidenteen Tahko Pihkala -innovaatioseminaariin Mikkeliin keskiviikkona 16.11. klo 13:00! Seminaari järjestetään Sodan ja Rauhan keskus Muistissa.

Tahko Pihkala -innovaatioseminaarit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa kuullaan keskustelua Tahkon ajattelun ajankohtaisuudesta sekä liikunnan ja urheilun paikallisista kysymyksistä. Tilaisuuksien pääesiintyjänä on FT, kirjailija ja toimittaja Kalle Virtapohja (Lauri Pihkala – Koko kansan Tahko, Docendo 2022).

Seminaareja on tähän mennessä järjestetty Helsingissä, Rovaniemellä, Kuortaneella sekä Jämsässä. Tänä vuonna luvassa on vielä ainakin tilaisuus Keravalla 7.12.

Jokaisessa seminaarissa on Tahkon yleisen ajattelun lisäksi keskusteltu paikallisista, aluetta ja maakuntaa koskevista liikunta-aiheista. Myös Mikkelin tilaisuudessa kuullaan Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkistä, sekä pohditaan, mikä on Etelä-Savon kansallislaji.

Etelä-Savon ja koko Suomen liikuntaväki on tervetullut Mikkeliin ensi keskiviikkona! Etelä-Savon maakuntaliitto tarjoaa kahvit. Tilaisuudessa on mahdollisuus ostaa Virtapohjan Tahko-elämäkertaa edulliseen 25 euron hintaan.

Tilaisuuden ohjelma

klo 13.00 Tervetuloa Etelä-Savon Innovaatio-maakuntaan, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
klo 13.15 Tarvitaanko vielä uusia ideoita? Eikö Tahko jo keksinyt kaiken? TP-seuran pj Tuomo Jantunen
klo 13.30 Tahko on ollut Suomen merkittävin liikuntainnovaattori kautta aikojen; FT, kirjailija, toimittaja Kalle Virtapohja, joka kirjoitti ”Lauri Pihkala – Koko kansan Tahko” -elämänkertateoksen
klo 14.15 Keskustelu, jossa Etelä-Savon liikuntaväkeä
klo 14.30 Mikä on Etelä-Savon kansallispeli / -laji? Ja miksi? Oliko Tahko enemmän maileri, sieppari, seiväshyppääjä, moottorikelkkamies vai sprinttihiihtäjä? liikuntaneuvos Heino Lipsanen
klo 15.00 Päätös Vanhoja ja uusia liikuntainnovaatioita

Ilkka Vuori – In Memoriam

Tahkon latujen ja polkujen kulkijan – Ilkka Vuoren maallinen, 85 vuoden vaellus päättyi

Professori Ilkka Vuoren, terveysliikunnan kehittäjän, Tahko Pihkala -seuran kunniajäsenen ja meidän kaikkien hyvän ystävän maallinen vaellus päättyi 21.10.2022. Hän oli syntynyt vuonna 1937.

Suuri suru valtasi mielemme, mutta myös kiitollisuus ja kunnioitus on siitä työstä ja palvelusta, jonka Ilkka teki monella liikunnan saralla. Tahko Pihkala -seurassa hän vaikutti puheenjohtajana, luennoitsijana ja perinteisten liikuntalajien edistäjänä. Olihan hän elämänsä loppuun saakka aktiivinen hiihtäjä, kävelijä ja metsissä samooja – ulkoilija ja terveysliikkuja.

Tahkon kanssa yhteistyö alkoi lääkäriksi valmistumisen jälkeen ja väitöskirjan tekemisen aikaan. Olihan Ilkan tutkimuksen aiheena ”Sydämeen kohdistuva kuormitus laturetkihiihdossa”. Ilkka kertoi, että hänen yhtenä tavoitteenaan oli testata Tahko Pihkalan väitettä: ”Ei matka tapa vaan vauhti.” Lopputulos oli se, että lause piti tieteellisestikin tutkittuna paikkansa. Laturetkien suurimmat riskit väitöskirjan mukaan olivat liikunnan rasittavuus, sään kylmyys ja hiihtäjän epäterveelliset elämäntavat – eikä suinkaan hiihtoon käytetty pitkä suoritusaika.

Vuosien varrella olemme saaneet tutustua Ilkka Vuoren lukuisiin tutkimuksiin, jotka ovat viitoittaneet terveysliikunnan latua. Toimihan Ilkka UKK-instituutin johtajana 20 vuotta.

Vuonna 1994 Ilkka kertoi Latu ja Polku -lehden haastattelussa: ”Suomen Latu on kaikkien suomalaisten järjestö – olematta ketään vastaan. Sen toimintaan on helppo innostaa ihmisiä mukaan. Toisaalta uskon, että sitä tietoa, taitoa ja motivaatiota, jota minulla on, voin käyttää Suomen Ladun päämäärien hyväksi.” Ja juuri näin Ilkan puheenjohtajauus sekä Suomen Ladussa että Tahko Pihkala -seurassa sujui. Kaikkiaan vuosia eri Ladun luottamuselimissä tuli yli 20 vuotta.

Suomen Ladun puheenjohtajuus kesti kolme kautta eli 9 vuotta. Sen päätyttyä vuonna 2004 Ilkka totesi jäähyväispuheessaan latulaisille: ”Olen saanut olla oppaananne yhteisellä vaelluksellamme. Toivon suunnan olleen oikean ja matkavauhdin sopivan. Minulle tämä vaellus on antanut paljon. Sydämelliset kiitokset kaikille myötävaeltajille ja -vaikuttaneille!”

Sydämellinen kiitos Sinulle Ilkka ladun avaamisesta ja oikeasta suunnasta! Ilkan avaamaa latua voimme vaeltaa.

Lämmin osanottomme puoliso Eevalle, lapsille, lastenlapsille ja omaisille.

 

Tuomo Jantunen, Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja

Kävelykilometrikisa 2022 on päättynyt – tervetuloa palkintojenjakotilaisuuteen 10.10!

Tahko Pihkala -seuran järjestämä Kävelykilometrikisa on tullut päätökseen, ja samalla päättyy Kävelykipinä-kampanja. Ensi vuonna uudelleen!

Tänä vuonna kisa oli erityisesti kärkipään osalta kutkuttavan jännittävä. Viimeisen viikon aikana kärkipaikka vaihtui monessa sarjassa. Kaikkein jännittävintä se on ollut kuntien välillä, kun Enonkoski ja Hartola kävivät kisaa loppuun saakka. Ja viimeiset tarkistetut tulokset näyttävät, että kuntakisan voitti Hartolan kunta alle kilometrin erolla Enonkosken kuntaan. Onnea Hartola!

Lopulliset tulokset ovat luettavissa Kävelykilometrikisan 2022 sivulta. Sieltä voi löytää monia jännittäviä asioita, joita on viiden kuukauden ja yli 2 miljoonan kilometrin aikana sattunut.

Kiitos kaikille 922 kävelyjoukkueen kapteeneille ja 5478 kävelijälle!

Palkintojenjakotilaisuus Helsingissä 10.10 klo 14:00

Tervetuloa palkintojenjakoon Olympiastadionin itäpuolella olevalle Tahkon patsaalle maanantaina 10.10.2022 klo 14.00. Silloin palkitaan jokaisen sarjan kolme parasta ja luovutetaan iso pysti Suomen aktiivisimmalle kävelykunnalle eli Hartolalle

Fanfaarien jälkeen lähdetään yhdessä tekemään 5 km:n lenkki stadionin ja Töölönlahden ympäri. Välillä pysähdytään historiallisissa paikoissa kuten Paavo Nurmen patsaalla ja Töölönlahden Kuutamouintipaikalla. Kävely kestää 1 h 15 min. Lopuksi juodaan mehua Tahkon patsaalla.

Mikäli kolmesta parhaasta joukkueesta yksikään edustaja ei pääse tilaisuuteen, pyydetään olemaan yhteydessä Tuomo Jantuseen (tuomo@jantunen.fi), ja sopimaan palkintojen toimittamisesta postitse.

Professori Kalevi Heinilä – in memoriam

Tahkon tuntija ja seuraaja, professori Kalevi Heinilä siirtyi ajasta ikuisuuteen heinäkuun lopulla 98-vuotiaana. Tahko Pihkala -seura ry kunnioittaa merkittävää liikuntavaikuttajaa ja yliopistoliikunnan uudistajaa. Professori Heinilä tullaan muistamaan tuoreista ja voimakkaista kannanotoista, joiden keskeinen sisältö oli koko kansan liikuntaa esille nostava sanoma ja hyvin ”tahkomainen esitystapa”.

Minulla oli läheinen suhde opettajaani ja maisteriopintojeni ohjaajaan Kalevi Heinilään. Olin ensimmäisten opiskelijoiden joukossa, kun Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa aloitettiin opiskelu Liikuntasosiologian ja -suunnittelun laitoksella. Heinilä oli laitoksen johtaja ja ensimmäinen professori. Muistan hyvin vuosina 1975-76, kun hänen luennoille kiirehdittiin kuulemaan Kalevin uutta julistusta kuntoliikunnan kehitysmaasta – Suomesta. Ja siitä, kuinka asiat tulisi hoitaa kuntoon.

Ahmin tuolloin hänen oivalluksiaan ja kirjasin muistiin lukuisia liikuntaviestejä: ”Kansainvälisen kilpaurheilun mukaan suuntautunut urheilutoiminta on synnyttänyt meillä – kuten monissa muissakin olympiatavoitteen mukaan järjestäytyneissä maissa – toiminnallisen tyhjiön. Tämän tyhjiön paljon puhuvana symbolina on stadion, jossa vain 22000 istuu ja katselee, kun vain 22 urheilee.” Tämän sanoman hän toisti nyt kaksi vuotta sitten, kun kävimme Kalle Virtapohjan kanssa haastattelemassa häntä uuteen Tahko Pihkala -elämänkertateokseen. Nyt viesti oli Olympiakomitealle, jonka yhteyteen haluttaisiin kaikki liikunta keskittää. Kalevi Heinilän viesti oli: ”Ei onnistu johtaa kuntoliikuntaa olympiaurheilun keinoin.”

Professori Kalvi Heinilä oli suosittu ja aina haluttu vieras Tahkon Turpakäräjille. Vuonna 1983 hän puhui Veikkaus Oy:n suuressa luentosalissa kuulijoille aiheesta ”Kuntoliikunnan markkinat”. Häntä kommentoivat professori Paavo Seppänen ja kirjailija Erkki Palolampi. Nämä puheenvuorot aiheuttivat salissa vilkkaan keskustelun. Johtopäätökseksi voidaan kirjata Kalevi Heinilän loppuviesti: ”Kuntoliikunnan kehittämistyössä tarvitaan nykyistä enemmän yhteistyötä ja samalla voimavarojen keskitettyä käyttöä. Maamme kuntoliikunta tarvitsee tärkeytyvällä tehtäväalueellaan oman yhteisen etu- ja keskusjärjestön – Jyväskylään!”

Lopuksi muistelen kiitollisin mielin Kalevi Heinilän apua sekä monissa kuntoliikunnan kysymyksissä Suomen Ladun piirissä että graduni ohjaamisessa. Työn ohjaus saattoi tapahtua Laajavuoren hiihtoladulla tai Jyväskylän kodissamme kahvikupin ääressä. Syntyi hieno opettaja-oppilas -suhde, joka jatkui aina Kalevi Heinilän viime vuosiin asti.

Tuomo Jantunen LiTM -77, Tahko Pihkala -seuran pj

Tuomo Jantusen puhe Suomen Urheiluopiston valmistujaisjuhlassa 25.5.2022

Suomen Urheiluopiston vuotuisia valmistujaisjuhlia päästiin koronatauon jälkeen viimein viettämään keskiviikkona 25.5.2022. Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Tuomo Jantunen piti perinteisen puheensa valmistuville opiskelijoille Tahko Pihkalan patsaalla.

”Arvoisat päätösjuhlaan valmistuvat opiskelijat, Hyvät liikunnan ystävät,

Suomen Urheiluopiston perustaminen tapahtui 95 vuotta sitten; 100-vuotisjuhla lähestyy.

Jo 20 vuotta aikaisemmin maisteri Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti ajatusta urheiluopistosta. Hän poimi ideoita Amerikasta, jossa sitten vieraili useammankin kerran. Vauhtia hänelle antoi myös tyttöjen liikuntaopisto Tampereen Varalassa. Me täällä Vierumäen harjuilla liikkuneet kiitämme Tahkoa tämän Suomen Urheiluopiston löytämisestä ja toiminnan käynnistämisestä. Jatka lukemista Tuomo Jantusen puhe Suomen Urheiluopiston valmistujaisjuhlassa 25.5.2022

Katufilosofin kynästä: Voiko vieraille puhua?

Axmed Bahjad on somalialaissyntyinen helsinkiläinen, joka pitää hallussaan ainutlaatuista kävelyennätystä: hän on kävellyt joka ikisellä Helsingin kadulla. Axmed on paitsi kirjailija ja kirjojen suurkuluttaja, myös kävelyn ilosanoman saattaja. Axmed rakastaa kävelyä, ja kävelee joka päivä viidestä kolmeenkymmeneen kilometriä, tutustuen samalla uusiin ihmisiin.

Tämä kirjoitus avaa Kävelykipinän verkkosivuilla ilmestyvän kirjoitusten sarjan, jossa myös ”katufilosofiksi” kutsuttu Axmed pohtii erilaisia näkökulmia kävelyyn. Kävely on avain myös moniin laajempiin kysymyksiin aina yksilön terveydestä yhteiskunnan ongelmiin. Tervetuloa lukemaan!

 


Kävely on minulle tärkein tapa kohdata ihmisiä kaikilla elämän kävelyillä. Tämä ei onnistu ajamalla autoa tai osallistumalla kokoukseen tai johonkin tapahtumaan. Kävelytapaaminen on aina aito kohtaaminen, kun taas esimerkiksi kokoukset saattavat kestää muutamia tunteja ja niissä jokainen yrittää vakuuttaa muut omista näkökannoistaan.

Suomen hallitus, kuten muidenkin pohjoismaiden hallitukset, käyttävät paljon rahaa maahanmuuttaneiden integroimiseen. Ja minun on sanottava, että tuo raha ja yritys menee kyllä paljolti hukkaan. Jos Pohjoismaiden hallitukset kuuntelisivat minua, suosittelisin, että käytettäisiin ihan erilaisia tapoja saada ihmiset yhteen ja ymmärtämään toisiaan.

Tapaan yleensä päivittäin 20–50 henkilöä eri puolilla kaupunkia. Heillä on erilaisia ammatteja, koulutustaustoja ja elämänkatsomuksiakin.

Mitä opin tuhansien kaupunkikävelyjeni avulla on se, että ihmiset odottavat muiden tulevan heidän luokseen. Jos antaisin hallitukselle neuvoja, sanoisin että sen tulisi turvautua inhimillisen kulttuurin ja käyttäytymisen asiantuntijoihin. Jos pelkästään sosiaalityöntekijät ovat niitä, jotka tapaavat maahanmuuttaneita ja osoittavat sosiaalista huolenpitoa, miten voimme odottaa, että he saavat ihmiset tapaamaan toisiaan. Tarvitaan aitoja kohtaamisia suomalaisten ja tulokkaiden kesken.

Kävellessäni asumalähiöissä tapaan sekä rikkaita että köyhiä. Rikkaat asuvat hyvissä lähiöissä ja elävät niissä omaa elämäänsä. Heillä on käytettävissään kaikkea mahdollista. Köyhät taas kamppailevat toimeentulostaan.

Kantasuomalaiset työläiset ovat tyytyväisiä taloihinsa, saavutuksiinsa ja koulutustasoonsa. Tulokkaat touhuavat erilaisia juttuja/sekalaisia töitä saadakseen sen, minkä kantasuomalainen on saanut jo kauan sitten. Kanta-asukkaiden ja tulokkaiden tulisi integroitua/tutustua, mutta sitä ei tapahdu.

Kanta-asukkaiden ja tulokkaiden integroituminen on elintärkeää pitkällä aikavälillä. Kun sanon näin, viranomaiset eivät toimi tulokkaiden hyväksi järin tehokkaasti.

Mikä sitten on ratkaisu? Rohkaisisin ihmisiä ja erityisesti tulokkaita kävelemään useammin. Heidän on käveltävä eri lähiöissä joka päivä tai viikonloppuisin. Ja opeteltava tuntemaan naapuruston ihmisiä.

Hetkinen! Jokainen ei voi ruveta juttelemaan vieraan ihmisen kanssa kadulla. Vai voiko? Kaduilla liikkuu vain pari prosenttia kaupunkilaisista.

Siitä huolimatta on kaksi tapaa, joilla voi voittaa tämän sosiaalisen ahdistuksen. On hyvä ajatus ottaa tavakseen jutella oudoille ihmisille seuraavan kolmen kuukauden ajan.

Siitä voi tulla mahdollisesti automaattinen tapa ja siksi vieraiden kanssa juttelemisesta saattaa tulla mukava kokemus. Toinen ehdotus on hankkia mentori/ohjaaja. On hyvä ajatus etsiä/hankkia joku henkilö, joka tietää kuinka kadulla jutellaan ihmisille.

Axmed Bahjad

Author of Why I’m Walking Every Single Street in Helsinki: Decision, Health & Conversation.

From today, I am the only person who has ever walked every single street in Helsinki! Me.

People who have too much to do make time for walking. Me.

Email: axmedbahjad@gmail.com/
Blog: http://axmedbahjadwalks.wordpress.com
Mobile: 0465904860
Instagram: @Axmed.bahjad
https://about.me/axmedbahjad

 

Media:

Finnish: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2c0cf0d8-8505-4e90-915d-d17872e22361

Swedish: https://www.hbl.fi/artikel/axmed-bahjad-gar-och-gar-och-lar-kanna-helsingfors-gator-och-dess-manniskor/

Reading 700 books in 2020: https://www.hbl.fi/artikel/axmed-laste-tva-bocker-per-dag-forra-aret/

Photography:  https://www.flickr.com/photos/140284727@N07/page1

https://urlebird.com/user/axmedbahjad/

Kunniajäsenemme Juhani Salmenkylä (1932-2022) siirtyi ikuisiin suunnistusmaastoihin

Suunnistaja ja koripallomies Juhani Salmenkylä oli Tahko Pihkala -seuran perustajajäsen ja Tahkon hyvä kaveri – perhetuttu. Seura perustettiin ”Jussin” ja Tahkon kehittelemien sääntöjen mukaisesti 10.10.1979. Siitä alkaen asianajaja Juhani Salmenkylä on ollut Tahko Pihkala -seuran jäsen ja viimeisten 15 vuoden ajan hän oli kunniajäsen. Jussi osallistui aktiivisesti seuran toimintaan ja hallituksen kokouksiin aina kuolemaansa saakka. Jatka lukemista Kunniajäsenemme Juhani Salmenkylä (1932-2022) siirtyi ikuisiin suunnistusmaastoihin