Suomen Urheiluopiston vuotuisia valmistujaisjuhlia päästiin koronatauon jälkeen viimein viettämään keskiviikkona 25.5.2022. Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Tuomo Jantunen piti perinteisen puheensa valmistuville opiskelijoille Tahko Pihkalan patsaalla.
”Arvoisat päätösjuhlaan valmistuvat opiskelijat, Hyvät liikunnan ystävät,
Suomen Urheiluopiston perustaminen tapahtui 95 vuotta sitten; 100-vuotisjuhla lähestyy.
Jo 20 vuotta aikaisemmin maisteri Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti ajatusta urheiluopistosta. Hän poimi ideoita Amerikasta, jossa sitten vieraili useammankin kerran. Vauhtia hänelle antoi myös tyttöjen liikuntaopisto Tampereen Varalassa. Me täällä Vierumäen harjuilla liikkuneet kiitämme Tahkoa tämän Suomen Urheiluopiston löytämisestä ja toiminnan käynnistämisestä.
1920-luku oli täynnä Tahko Pihkalan oivalluksia ja innovaatioita. Yksi merkittävimmistä oli maastohiihdon kehittäminen. Jo 1800-luvun lopulla Suomessa järjestettiin paljon hiihtokilpailuja – jopa ammattilaiskisoja. Niitä käytiin järvien ja meren jäillä. Välineinä pitkät sukset. Tahko ryhtyi kehittämään lyhyitä – maastoon soveltuvia ”ihannesuksia” – tavoitteena pärjätä mm Holmenkollenin hiihtokilpailuissa.
Kun sitten oli löydetty innokkaat harjoittelijat ja järjestetty katsastuskilpailut Puijon vaativissa maastoissa, Suomen hiihtojoukkue lähti valtaamaan Holmenkollenia vuonna 1922. Yllätys oli melkoinen, kun Suomi saavutti 50 km:n hiihdossa kaksoisvoiton: I Anton Collin ja II Tapani Niku. Norjalla oli perinteisesti liputuspäivä Holmenkollenin kisojen kunniaksi. Mutta nyt – tarinan mukaan – tuona keväisenä hiihtopäivänä norjalaiset laskivat liput puolitankoon. Niin suuri oli suru hiihtomaa Norjassa.
Kilpailumenestyksen jälkeen Tahko ryhtyi käyttämään ”ihannesuksia” maanpuolustustarkoituksiin suojeluskuntien harjoituksissa ja alkoi valmentaa miehiä metsähiihtoon. Hänen tunnuslauseensa oli ”Metsässä on Suomen suoja.” Tavoitteena hänellä oli saada suksia 1930-luvulla ”pahimman varalta” varmuusvarastoon 100.000 paria. Tuo määrä ei aivan toteutunut, mutta suomalaisilla oli käyttökelpoiset sukset talvisodan alkaessa ja niistä oli suuri apu metsäsodassa.
100 vuotta sitten järjestettiin Tahkon aloitteesta ensi kertaa Salpausselän kisat Lahdessa. Hänellä oli tavoitteena saada Suomeen Holmenkollenin kisoja vastaava tapahtuma Suomeen. Ensi vuonna tätä innovaatiota juhlitaan Salpausselällä.
Ensimmäiset pesäpallo-ottelut pelattiin vuonna 1922. Suomeen oli syntynyt kansallispeli. Tahkolle pesäpallo oli nimenomaan kasvatusta maanpuolustukseen, ja pesäpallo-ottelun ulkopeli oli hänen mielestään puolustustaistelua. Tahkon mielestä itse pelillä on paljon muitakin merkityksiä: ”Pelaajille on teroitettava valppauden ja huolellisuuden vaatimuksia, mielenmalttia ja tyyntä päättäväisyyttä. Vaarallisia vastustajia ulkopelissä eivät ole vastustajien lyönnit ja juoksijat vaan omat hermot ja paniikkipaholainen.”
Ja vielä viimeinen viesti Tahko Pihkalalta 100 vuoden takaa: ”Kävely sopii kaikille.” Tätä sanomaa me Tahko Pihkala -seurassa toteutamme tänäkin päivänä, kun järjestämme kansalaisille Kävelykipinä-toimintaa.. Mitä Tahko sanoikaan vuonna 1922? Huipuille kävelyä: ”Suomessa on kävelty harjoitukseksi. Jopa Kolehmaisista Nurmeen saakka on kävely ollut suurjuoksijaimme ehkä tärkein valmennuskeino.” Huonokuntoisille kävelyä: ”Huonoonkin kamarikuntoon vajonnut henkilö voi huoleti – vaaraa pelkäämättä – ruveta kävelyä harjoittamaan ja kuntoaan nostamaan.”
