Kaikki kirjoittajan maija artikkelit

Tuomo Jantusen puhe Suomen Urheiluopiston valmistujaisjuhlassa 25.5.2022

Suomen Urheiluopiston vuotuisia valmistujaisjuhlia päästiin koronatauon jälkeen viimein viettämään keskiviikkona 25.5.2022. Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Tuomo Jantunen piti perinteisen puheensa valmistuville opiskelijoille Tahko Pihkalan patsaalla.

”Arvoisat päätösjuhlaan valmistuvat opiskelijat, Hyvät liikunnan ystävät,

Suomen Urheiluopiston perustaminen tapahtui 95 vuotta sitten; 100-vuotisjuhla lähestyy.

Jo 20 vuotta aikaisemmin maisteri Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti ajatusta urheiluopistosta. Hän poimi ideoita Amerikasta, jossa sitten vieraili useammankin kerran. Vauhtia hänelle antoi myös tyttöjen liikuntaopisto Tampereen Varalassa. Me täällä Vierumäen harjuilla liikkuneet kiitämme Tahkoa tämän Suomen Urheiluopiston löytämisestä ja toiminnan käynnistämisestä. Jatka lukemista Tuomo Jantusen puhe Suomen Urheiluopiston valmistujaisjuhlassa 25.5.2022

Katufilosofin kynästä: Voiko vieraille puhua?

Axmed Bahjad on somalialaissyntyinen helsinkiläinen, joka pitää hallussaan ainutlaatuista kävelyennätystä: hän on kävellyt joka ikisellä Helsingin kadulla. Axmed on paitsi kirjailija ja kirjojen suurkuluttaja, myös kävelyn ilosanoman saattaja. Axmed rakastaa kävelyä, ja kävelee joka päivä viidestä kolmeenkymmeneen kilometriä, tutustuen samalla uusiin ihmisiin.

Tämä kirjoitus avaa Kävelykipinän verkkosivuilla ilmestyvän kirjoitusten sarjan, jossa myös ”katufilosofiksi” kutsuttu Axmed pohtii erilaisia näkökulmia kävelyyn. Kävely on avain myös moniin laajempiin kysymyksiin aina yksilön terveydestä yhteiskunnan ongelmiin. Tervetuloa lukemaan!

 


Kävely on minulle tärkein tapa kohdata ihmisiä kaikilla elämän kävelyillä. Tämä ei onnistu ajamalla autoa tai osallistumalla kokoukseen tai johonkin tapahtumaan. Kävelytapaaminen on aina aito kohtaaminen, kun taas esimerkiksi kokoukset saattavat kestää muutamia tunteja ja niissä jokainen yrittää vakuuttaa muut omista näkökannoistaan.

Suomen hallitus, kuten muidenkin pohjoismaiden hallitukset, käyttävät paljon rahaa maahanmuuttaneiden integroimiseen. Ja minun on sanottava, että tuo raha ja yritys menee kyllä paljolti hukkaan. Jos Pohjoismaiden hallitukset kuuntelisivat minua, suosittelisin, että käytettäisiin ihan erilaisia tapoja saada ihmiset yhteen ja ymmärtämään toisiaan.

Tapaan yleensä päivittäin 20–50 henkilöä eri puolilla kaupunkia. Heillä on erilaisia ammatteja, koulutustaustoja ja elämänkatsomuksiakin.

Mitä opin tuhansien kaupunkikävelyjeni avulla on se, että ihmiset odottavat muiden tulevan heidän luokseen. Jos antaisin hallitukselle neuvoja, sanoisin että sen tulisi turvautua inhimillisen kulttuurin ja käyttäytymisen asiantuntijoihin. Jos pelkästään sosiaalityöntekijät ovat niitä, jotka tapaavat maahanmuuttaneita ja osoittavat sosiaalista huolenpitoa, miten voimme odottaa, että he saavat ihmiset tapaamaan toisiaan. Tarvitaan aitoja kohtaamisia suomalaisten ja tulokkaiden kesken.

Kävellessäni asumalähiöissä tapaan sekä rikkaita että köyhiä. Rikkaat asuvat hyvissä lähiöissä ja elävät niissä omaa elämäänsä. Heillä on käytettävissään kaikkea mahdollista. Köyhät taas kamppailevat toimeentulostaan.

Kantasuomalaiset työläiset ovat tyytyväisiä taloihinsa, saavutuksiinsa ja koulutustasoonsa. Tulokkaat touhuavat erilaisia juttuja/sekalaisia töitä saadakseen sen, minkä kantasuomalainen on saanut jo kauan sitten. Kanta-asukkaiden ja tulokkaiden tulisi integroitua/tutustua, mutta sitä ei tapahdu.

Kanta-asukkaiden ja tulokkaiden integroituminen on elintärkeää pitkällä aikavälillä. Kun sanon näin, viranomaiset eivät toimi tulokkaiden hyväksi järin tehokkaasti.

Mikä sitten on ratkaisu? Rohkaisisin ihmisiä ja erityisesti tulokkaita kävelemään useammin. Heidän on käveltävä eri lähiöissä joka päivä tai viikonloppuisin. Ja opeteltava tuntemaan naapuruston ihmisiä.

Hetkinen! Jokainen ei voi ruveta juttelemaan vieraan ihmisen kanssa kadulla. Vai voiko? Kaduilla liikkuu vain pari prosenttia kaupunkilaisista.

Siitä huolimatta on kaksi tapaa, joilla voi voittaa tämän sosiaalisen ahdistuksen. On hyvä ajatus ottaa tavakseen jutella oudoille ihmisille seuraavan kolmen kuukauden ajan.

Siitä voi tulla mahdollisesti automaattinen tapa ja siksi vieraiden kanssa juttelemisesta saattaa tulla mukava kokemus. Toinen ehdotus on hankkia mentori/ohjaaja. On hyvä ajatus etsiä/hankkia joku henkilö, joka tietää kuinka kadulla jutellaan ihmisille.

Axmed Bahjad

Author of Why I’m Walking Every Single Street in Helsinki: Decision, Health & Conversation.

From today, I am the only person who has ever walked every single street in Helsinki! Me.

People who have too much to do make time for walking. Me.

Email: axmedbahjad@gmail.com/
Blog: http://axmedbahjadwalks.wordpress.com
Mobile: 0465904860
Instagram: @Axmed.bahjad
https://about.me/axmedbahjad

 

Media:

Finnish: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2c0cf0d8-8505-4e90-915d-d17872e22361

Swedish: https://www.hbl.fi/artikel/axmed-bahjad-gar-och-gar-och-lar-kanna-helsingfors-gator-och-dess-manniskor/

Reading 700 books in 2020: https://www.hbl.fi/artikel/axmed-laste-tva-bocker-per-dag-forra-aret/

Photography:  https://www.flickr.com/photos/140284727@N07/page1

https://urlebird.com/user/axmedbahjad/

Kunniajäsenemme Juhani Salmenkylä (1932-2022) siirtyi ikuisiin suunnistusmaastoihin

Suunnistaja ja koripallomies Juhani Salmenkylä oli Tahko Pihkala -seuran perustajajäsen ja Tahkon hyvä kaveri – perhetuttu. Seura perustettiin ”Jussin” ja Tahkon kehittelemien sääntöjen mukaisesti 10.10.1979. Siitä alkaen asianajaja Juhani Salmenkylä on ollut Tahko Pihkala -seuran jäsen ja viimeisten 15 vuoden ajan hän oli kunniajäsen. Jussi osallistui aktiivisesti seuran toimintaan ja hallituksen kokouksiin aina kuolemaansa saakka. Jatka lukemista Kunniajäsenemme Juhani Salmenkylä (1932-2022) siirtyi ikuisiin suunnistusmaastoihin

Kansa liikkeelle! Seuran uusi strategia on julkaistu

Tahko Pihkala -seuran missiona eli tehtävänä ja päämääränä on kansan kunnon, innovaatioiden ja liikuntainnostuksen edistäminen Tahkon tapaan. Tämä on muotoiltu seuran uudessa strategiassa, jonka hallitus sai valmiiksi joulukuun puolessa välissä. Strategia heijastelee jo seuran perustamisaikaan luotuja toimintaperiaatteita, ja tiivistää seuran olemassaolon ytimen. Jatka lukemista Kansa liikkeelle! Seuran uusi strategia on julkaistu

Kävelykisassa patikoitiin 99 kertaa maapallon ympäri – kuntasarjan ykköspaikan otti Enonkoski

Neljättä kertaa järjestetty valtakunnallinen kävelykilometrikisa oli tänä vuonna suositumpi kuin koskaan. 2 405 joukkuetta saivat huhti–lokakuun 2021 aikana käveltyä yhteensä 3 985 638 kilometriä, siis 99 kertaa maapallon ympäri. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämässä leikkimielisessä kisassa oli neljä eri sarjaa; lisäksi kunnat kilpailivat paremmuudesta omassa sarjassaan. Jatka lukemista Kävelykisassa patikoitiin 99 kertaa maapallon ympäri – kuntasarjan ykköspaikan otti Enonkoski

Tahkon tarinat: Painopiste liikkumiseen ulkona luonnossa

Vuosi ennen talvisotaa Lauri ”Tahko” Pihkala tarttui kynään ja kirjoitti Suomen Ladun ensimmäisen strategian. Silloin elettiin myös aikaa ennen kesäolympialaisia, jotka oli myönnetty tiukan ottelun jälkeen Suomen järjestettäväksi vuonna 1940. Tokio hävisi Helsingille. Kuten nyt tiedetään, olympialaisten aika tuli sitten 12 vuotta myöhemmin.

Tuo kirjoitettu strategia oli kuitenkin Suomen Ladulle hyvin tärkeä, koska tarvittiin suuntaviivat ja tarkat ohjeet tulevalle toiminnalle. Tätä toimintasuunnitelmaa Tahko oli varmaan miettinyt jo vuosia ennen Suomen Ladun perustamista (1938) ja koko ensimmäisen toimintavuoden ajan. Se koettiin siinä määrin tärkeäksi, että koko strategia (pl. Karjalan alueen latureitit) julkaistiin Otavan kustantamana kirjana ”Suomen Latuja” – mutta vasta talvisodan jälkeen joulukuussa 1940.

Jatka lukemista Tahkon tarinat: Painopiste liikkumiseen ulkona luonnossa