Kaikki kirjoittajan maija artikkelit

Aulis Lintunen, 97, on vuoden 2021 Rehti Urheilija

Tahko Pihkala -seuran ja Suomen Kuvalehden Rehti Urheilija -palkinto 2021 luovutettiin 13.1.2022 sotaveteraani Aulis Lintuselle Espoon Oittaalla.

Tammikuussa 97 vuotta täyttävä Aulis Lintunen on ollut perustamassa laturetkiä (mm. Tahkon Hiihto), liikuntayhdistyksiä (Espoon Latu ry) ja urheiluseuroja sekä edistämässä opiskelijoiden liikuntaa. Hän on ollut Tahko Pihkala -seuran jäsen yhdistyksen perustamisesta lähtien. Aulis osallistui Maaottelumarssiin jo vuonna 1941 ja kaikkiin myöhempiin muistomarsseihin, myös keväällä 2021. Aulis oli Tahkon hyvä ystävä ja keskustelukumppani noin 40 vuoden ajan.

Aulis Lintunen hoitaa edelleen omaa kotiaan Espoossa ja kuntoilee päivittäin. Aulis on kantava voima sotaveteraanien kuorossa ja harjoittelee kuoron kanssa säännöllisesti.

Tahko Pihkala -seura onnittelee Aulis Lintusta, palkinnon luovutti puheenjohtaja Tuomo Jantunen.

Kuva: Mairit Pellinen

 

Rehti Urheilija -palkinto on edellisinä vuosina myönnetty seuraaville henkilöille

1985 Marja-Liisa Kirvesniemi
1986 Leo Jokela
1987 Anssi Rauramo
1988 Pekka Rauhala
1989 Tapio Korjus
1990 Marjo Matikainen
1991 Matti Lähdesmäki
1992 Pesäpalloliitto
1993 Otso Vilhunen
1994 Kari Ormo
1995 Valentin Kononen
1996 Eeva-Riitta Fingeroos
1997 Timo Seppälä
1998 Paavo Immonen
1999 Tiia Hautala
2000 Juha Mieto
2001 Juha Peltola
2002 Markus Pöyhönen
2003 Hanna-Maria Seppälä
2004 Leo-Pekka Tähti
2005 Perhe Manninen
2006 Kiira Korpi
2007 Carl-Olaf Homen
2009 Markku Niinimäki
2010 Wilson Kirwa
2011 Kaisa Mäkäräinen
2012 Toni Piispanen
2013 Tanja Poutiainen
2014 Tuomas Sammelvuo
2015 Jarkko Nieminen
2016 Oskari Mörö
2017 Sasu Salin
2018 Jari Mönkkönen & Jani Tanskanen
2019 Topi Raitanen
2020 Maria Huntington

Kansa liikkeelle! Seuran uusi strategia on julkaistu

Tahko Pihkala -seuran missiona eli tehtävänä ja päämääränä on kansan kunnon, innovaatioiden ja liikuntainnostuksen edistäminen Tahkon tapaan. Tämä on muotoiltu seuran uudessa strategiassa, jonka hallitus sai valmiiksi joulukuun puolessa välissä. Strategia heijastelee jo seuran perustamisaikaan luotuja toimintaperiaatteita, ja tiivistää seuran olemassaolon ytimen.

Kaikessa toiminnassaan seura noudattaa arvojaan, jotka on nyt listattu ylös. Arvot nousevat pitkälti Tahkon omasta toiminnasta ja arvoista kuntoliikunnan vankkumattomana edistäjänä. Seura tahtoo vaalia liikunnan iloa, tunnistaa liikunnan tuoman hyvinvoinnin ja terveyden, urheilun osalta korostaa sen rehtiyttä, sekä pyrkii toiminnassaan innovatiivisuuteen. Kriittinen ajattelu niin liikunnan kuin urheilunkin ilmiöitä kohtaan säilyy mukana.

Seuran tärkeimmät tehtävät tiivistyvät kolmeen. Seura pyrkii yhteiskuntavaikuttamiseen esimerkiksi aloitteiden sekä jokavuotisten Turpakäräjien osalta. Seura järjestää ja koordinoi konkreettista liikunnan edistämistoimintaa, kuten kävely- ja hiihtokampanjoita. Lisäksi seuralla on julkaisutoimintaa, sekä verkossa että painettuina julkaisuina.

Pitäkäämme seura pystyssä ja Tahkon lippu korkealla seuraavat neljä vuotta sekä vielä sen jälkeenkin pitkälle tulevaisuuteen.  Muistakaamme Tahkon sanoin, että ”liikunta ei ole ainoastaan terveydenhoidon vaan koko elämän olennaisin ilmiö.” (Suomalainen Suomi 3/1945)

 

Artikkelikuva: Tahko vuonna 1970. Pekka Kyytinen / Museovirasto

 

 

Kävelykisassa patikoitiin 99 kertaa maapallon ympäri – kuntasarjan ykköspaikan otti Enonkoski

Neljättä kertaa järjestetty valtakunnallinen kävelykilometrikisa oli tänä vuonna suositumpi kuin koskaan. 2 405 joukkuetta saivat huhti–lokakuun 2021 aikana käveltyä yhteensä 3 985 638 kilometriä, siis 99 kertaa maapallon ympäri. Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja liikenne- ja viestintävirasto Traficomin järjestämässä leikkimielisessä kisassa oli neljä eri sarjaa; lisäksi kunnat kilpailivat paremmuudesta omassa sarjassaan.

”Kyse ei siis ollut vain pääkaupunkiseudun tempauksesta; nyt kilpailu levisi kaikkialle Suomeen”, huomauttaa Kävelykilometrikisan käynnistäjä, erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen HSL:stä.

Kuntien välisessä kisassa oli mukana peräti 268 kuntaa. Voittajaksi selvisi Enonkoski, jolle kertyi kaikkiaan 16,7 käveltyä kilometriä per asukas. Toisen sijan saavutti Hartola 11,2 kilometrillä asukasta kohden ja kolmanneksi tuli Myrskylä 9,3 kilometrillä asukasta kohden.

Tulokset on suhteutettu kunnan asukaslukuun: esimerkiksi Helsinki saavutti 48. sijan 1,2 kilometrillä asukasta kohden, mutta yhtensä Helsingin 1 865 kävelijälle kertyi lähes 780 000 km. Enonkosken joukkueeseen kuului 68 jäsentä, ja käveltyjä kilometrejä kertyi 22711. Innokkaimmat liikkujat patikoivat jopa 30–40 km per jokainen päivä, mutta aivan lyhyetkin, ulkona suoritetut kävelyt hyväksyttiin joukkueiden suorituksiksi.

Tänä vuonna osanottajia tuli runsaasti Tahko Pihkala -seuran järjestämän Kävelykipinä 2021 -tempauksen ansiosta: kilometrien ja joukkueiden määrät jopa moninkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna.

”Tällä leikkimielisellä kisalla on saatu porukkaa liikkeelle hoitamaan kuntoaan ja erityisesti kuntien väliset haasteet ovat vieneet kävelyaatetta hyvin eteenpäin”, kiittelee Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja, liikuntaneuvos Tuomo Jantunen.

Kävelykilometrikisan avulla on motivoitu tuhansia suomalaisia kuntoilemaan. Tempaus edusti Jantusen mukaan olympia-aatetta parhaimmillaan: jokainen kisaili taitojensa ja voimiensa mukaan.

”Kävely ei maksanut mitään, ja kukaan ei kerännyt tästä tapahtumasta voittosummia kukkaroonsa. Voittajia olivat kaikki, kun kävelijöiden kunto ja terveys kohentuivat. Omin voimin liikkuminen säästi myös polttoainetta”, hän summaa.

Suomen kävelykisasta on oltu kiinnostuneita monissa maissa, joihin sauvakävelyharrastus on levinnyt. Esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä seurattiin tarkasti suomalaisten kävelykisan tulosten kehittymistä. Jantusen toiveena on, että kävelykisat jatkuisivat ensi vuonna kaikkialla Suomessa ja ehkäpä jälleen kisaaminen muun muassa Ruotsin kanssa olisi mahdollista.

Tarkat tulokset: https://kavelykilometrikisa.fi/

Helsingin sanomien juttu kisasta

Itä-Hämeen juttu kisasta

Lisätietoja: Tuomo Jantunen; Tahko Pihkala -seura ry:n pj, 0400-417272

Kuvat: Mairit Pellinen

Tahkon tarinat: Painopiste liikkumiseen ulkona luonnossa

Vuosi ennen talvisotaa Lauri ”Tahko” Pihkala tarttui kynään ja kirjoitti Suomen Ladun ensimmäisen strategian. Silloin elettiin myös aikaa ennen kesäolympialaisia, jotka oli myönnetty tiukan ottelun jälkeen Suomen järjestettäväksi vuonna 1940. Tokio hävisi Helsingille. Kuten nyt tiedetään, olympialaisten aika tuli sitten 12 vuotta myöhemmin.

Tuo kirjoitettu strategia oli kuitenkin Suomen Ladulle hyvin tärkeä, koska tarvittiin suuntaviivat ja tarkat ohjeet tulevalle toiminnalle. Tätä toimintasuunnitelmaa Tahko oli varmaan miettinyt jo vuosia ennen Suomen Ladun perustamista (1938) ja koko ensimmäisen toimintavuoden ajan. Se koettiin siinä määrin tärkeäksi, että koko strategia (pl. Karjalan alueen latureitit) julkaistiin Otavan kustantamana kirjana ”Suomen Latuja” – mutta vasta talvisodan jälkeen joulukuussa 1940.

Jatka lukemista Tahkon tarinat: Painopiste liikkumiseen ulkona luonnossa